Himohaikkaajat erämaan armoilla

Myöhemmin illalla selvisikin, että "autiotupa" olikin todellisuudessa varaustupa. Sshhh, älkää kertoko kellekään, ettei olla maksettu mitään. Tuvan varustuskin oli sitten hieman normaalia autiotupaa parempi, joten päät painettiin pehmeisiin tyynyihin ja kairan pieksemät pohkeet elpyivät ihka aidoilla patjoilla.

Aamupuurojen jälkeen laiteltiin kamat takaisin rinkkoihin ja päätettiin lähteä siirtymään eilistä reittiä takaisin retkeilykeskusta kohti. Teemme parhaamme ja katsomme sitten, mihin se riittää. Tästä on hyvä jatkaa...